Rekisteröidyt vs rekisteröimättömät terveyskyselyn valossa
Terveyskyselyn päätavoite oli selvittää kissojen terveystilannetta yleisellä tasolla ja erityisesti rotukissojen terveyttä suhteessa muihin kissoihin (maatiaiskissa, monirotuiset, rekisteröimättömät rotukissat) ja antaa tietoa tästä asiasta mutujen tilalle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi esitettiin erilaisia kysymyksiä yleisimpien terveydentilaan vaikuttavien tekijöitten selvittämiseksi pelkkien sairaustietojen ohella. Tässä artikkelissa pyrin selvittämään terveyskyselyn tulosten perusteella kissojen terveydentilaa vertaillen tuloksia erityisesti rekisteröintimerkinnän perusteella.
Tämä artikkeli on laadittu 15.2.2013 tietojen perusteella, jolloin kyselyn tuloksina on käytettävissä 856 kissan tiedot. Kyselyyn vastattujen kissojen jakauma iän ja rekisteröinnin mukaan jakaen kissat lisäksi elossaoleviin ja kuolleisiin on nähtävissä seuraavassa kaaviossa. Ikä on pyöristetty luku, joten 0 vuotiaisiin kuuluvat kissat, joiden ikä on korkeintaan 6 kk (½ vuotta), 1 vuotiaisiin kissat, joiden ikä on vähintään 6 kk ja korkeintaan 1,5 vuotta jne. Kaavioon lisätty kyselyyn lisättyjen rekisteröityjen ja rekisteröimättömien kissojen iän mediaani (keskiluku).
Kaikki artikkelin kirjoittamiseen tarvittavat vertailulaskelmat on koottu erilliselle Vertailulukuja-sivulle, josta voi tarkistaa viittaukset tilastolliseen merkittävyyteen ja muita tunnuslukuja.
Kaaviosta on nähtävissä, että kyselyyn kissojen ikä painottuu melko nuoriin (kaikkien kyselyyn osallistuneiden kissojen keski-ikä on 6.1 ja mediaani 4 vuotta). Tämä vastannee suhteellisen hyvin kissojen ikää, vaikka kyselyyn on voinut lisätä kaikkien kissojen omistajien kissojen tietoja, siis myös edesmenneitten kissojen tietoja. Rekisteröidyt kissat ovat jonkin verran rekisteröimättömiä kissoja nuorempia, mutta ero ei ole merkittävä (kissojen keski-iät: rekisteröidyt 5.4, rekisteröimättömät 6.4 vuotta. Iän keskihajonta on molemmissa ryhmissä varsin suuri, rekisteröidyillä 4.4 ja rekisteröimättömillä 5.1, joten kissojen ikää kuvaa paremmin iän mediaani, joka on rekisteröidyillä 3.5 ja rekisteröimättömillä 4.2 vuotta). Vanhimmat kyselyn kissoista ovat rekisteröimättömät 24 ja 23 vuotiaat elossa vastaushetkellä olleet kissat. Rekisteröimättömistä kissoista vanhin kuolleista on kuollut 22 vuotiaana. Vanhimmat rekisteröidyt kissat ovat 19 vuotiaita, niistä 2 elossa ja 1 kuollut. Valtaosa kissoista on myös syntynyt 2000-luvulla (672 kissaa), ennen 2000 vuotta syntyneitten kissojen osuus on 14% kaikista kissoista (121 kissaa).
Kaavioista on havaittavissa myös se, että kissojen kuolemantapaukset hajaantuvat varsin tasaisesti koko kissojen ikäjakaumalle, onneksi kuitenkin painottuen yli 13 vuoden ikään. Artikkelin lopussa lisää kuolemantapauksista.
Tarttuvat taudit
Sukusiitosdepression yhtenä merkkinä on todettu vastustuskyvyn heikkeneminen. Niinpä on syytä tutkia tarkemmin rotukissojen ja rekisteröimättömien kissojen osalta tietoja tarttuvien tautien esiintymisestä.
Kaavio tarttuvien tautien suhteellisen osuuden muutoksista iän lisääntyessä (kaaviossa ikäjakaumaan on laskettu kaikki ko. ikäiset ja sitä nuoremmat kissat, jolloin suurin luku osoittaa kaikkien kissojen osalta osuudet). Kaavio osoittaa, että tarttuviin tauteihin sairastuminen ei ole kovin yleistä eivätkä sairastuneitten määrät vaihtele merkittävästi iän mukaan tarkasteltuna. Merkitsevää eroa ei ole myöskään rekisteröityjen ja rekisteröimättömien kissojen osalta, vaikkakin rekisteröidyillä kissoilla on esiintynyt jonkin verran enemmän tarttuvia tauteja. Eniten sairastuneita suhteessa on iän mukaan korkeintaan 2 vuotiailla kissoilla, rekisteröidyistä 20% ja rekisteröimättömistä kissoista 15%.
Rokotusten vaikutus
Rokotuksilla pyritään vähentämään kissojen sairastumista kissaruttoon ja kissaflunssaan. Kissaruttoon ei ole sairastunut yksikään kyselyyn lisätyistä kissoista. Kissaflunssan osalta rokotusten ei ole todettu olevan ehkäisevää vaikutusta (rokote suojaa vain kahta yleisintä monista kissaflunssan aiheuttajista ja tutkimuksissa on myös rokotetuilta kissoilta todettu yhtä paljon tartuntoja. Rokotusten etu on siinä, että rokotettu kissa yleensä sairastaa flunssan lievempänä).
Myös kyselyn tulosten perusteella on todettavissa, ettei rokottaminen ehkäise flunssaan sairastumista. Kissaflunssa on yleisin kissoilla esiintynyt tarttuva tauti (5.6% kaikista kissoista (rekisteröidyistä 4.6% / rekisteröimättömistä 6.1%). Kissoista on jätetty rokottamatta kokonaan tai rokotettu korkeintaan pentuna 23% (rekisteröidyistä 8% ja rekisteröimättömistä 29%). Niistä kissoista, jotka on rokotettu korkeintaan pentuna, flunssaan on sairastunut 12 kissaa (6,2%), useammin rokotetuista 36 kissaa (5,6%) on sairastanut kissaflunssan.
Rokotusten vaikutus tuloksiin on sen verran pieni ja sairastuneiden osuus kaiken kaikkiaan niin pieni, etenkin kun kissoista 4 on sairastunut sekä mahatautiin ja muuhun tarttuvaan tautiin, 8 flunssaan ja mahatautiin ja 3 flunssaan ja muuhun tarttuvaan tautiin (yhteensä 15 kissaa, joista 6 rekisteröityä ja 9 rekisteröimätöntä), ettei kannata eritellä eri tarttuvia tauteja (joista mahataudit ovat toiseksi yleisempiä tarttuvia tauteja 29.2% osuudella kaikista tarttuviin tauteihin sairastuneista, muihin tarttuviin tauteihin on sairastunut 26.4% kaikista tarttuviin tauteihin sairastuneista, FIP:iin 3.8%, FIV:iin 1.9% ja FeLV:iin 0.9% kaikista tarttuvaan tautiin sairastuneista).
Kontaktit muihin kissoihin
Tarttuviin tauteihin sairastumiseen vaikuttaa tietenkin merkittävimmin kissojen kontaktit muihin kissoihin eli mahdollisuudet saada tartunta. Kyselyssä selvitettiin kissojen ulkoilua, muuta liikkumista ja sitä, elääkö kissa yksin vai useamman kissan taloudessa. Näistä eri tekijöistä muodostetuista riittävän suurista ryhmistä (yli 10 kissaa), useimmiten tarttuviin tauteihin on sairastuneet sekä rekisteröidyistä (21 kissaa eli 24%) että rekisteröimättömistä (12 kissaa eli 29%) kissoista kissat, jotka käyvät näyttelyissä tai tapaavat muuten usein vieraita kissoja ja jotka ulkoilevat valjaissa ja taloudessa on useampia kissoja. Rekisteröidyistä kissoista ryhmä on myös lukumääräisesti suurin, 88 kissaa 263 kissasta, rekisteröimättömistä kissoista tähän ryhmään kuuluu 41 kissaa 593 kissasta. Kaikista näyttelyissä käyneistä tai muuten usein vieraita kissoja tapaavista 180 rekisteröidystä kissasta on tarttuviin tauteihin sairastunut 32 kissaa eli 18%. Rekisteröimättömistä näyttelyissä käyneistä 124 kissasta on sairastunut tarttuviin tauteihin 24 kissaa eli 19%.
Näyttelyissä käyminen tai muuten usein vieraiden kissojen tapaaminen lisää tartuntavaaraa tilastollisesti merkitsevästi. Sen sijaan merkitsevää eroa ei saada laskettaessa monikissatalouksissa elävien kissojen sairastuvuutta yksin eläviin kissoihin nähden. Merkitsevää eroa sairastuvuudessa ei ole myöskään rekisteröityjen ja rekisteröimättömien näyttelyissä käyneiden kissojen sairastumisesta. Kissat, jotka pääsevät ulkoilemaan aitauksessa tai pääsevät valjaskävelyille, näyttäisivät kyselyn mukaan sairastuneen tarttuviin tauteihin jonkin verran useammin kuin täysin sisäkissat (korkeintaan parvekkeella/terassilla ulkoilevat) - ero rekisteröimättömillä kissoilla on kuitenkin pieni (ei merkitsevä). Rekisteröityjen ja rekisteröimättömien kissojen liikkuminen eroaa melko paljon siinä, että rekisteröidyistä kissoista todella merkittävä osa on käynyt näyttelyissä tai tapaa muuten usein vieraita kissoja (68%), rekisteröimättömistä kissoista sen sijaan ainoastaan 21% ja selittää sen, miksi rekisteröidyillä kissoilla on jonkin verran enemmän tarttuvia tauteja kuin rekisteröimättömillä kissoilla. Vastustuskyvyn osalta ei sen sijaan ole nähtävissä merkitsevää eroa rekisteröityjen ja rekisteröimättömien kissojen välillä.
Loistartunnat / sieni-infektiot
Loistartunnat tai sieni-infektiot eivät osoita terveydellisiä eroja jalostusnäkökulmasta katsoen. Siksi en tässä artikkelissa käsittele asiaa tarkemmin kuin toteamalla, että sieni-infektiot ja loistartunnat ovat suhteellisen harvinaisia kissoilla. Sieni-infektion on saanut 0.8% kissoista, sisäloisia (siis lähinnä matoja) 6.9% kissoista ja ulkoloisia 4.4% kissoista. Rekisteröimättömillä esiintyy jonkin verran enemmän sisä- ja ulkoloisia kuin rekisteröidyillä kissoilla. Sieni-infektioiden osalta ei ole eroja. Ulkoloisten kohtuullisen pieni määrä selittää sen, ettei kyselyssä yliherkkyys- ja allergisissa reaktioissa kirppuallergiaa ole juurikaan todettu, vaikka USAssa kirppujen katsotaan olevan suurin allergisten reaktioiden aiheuttaja.
Yliherkkyys- ja allergiset reaktiot
Allergian lisääntymistä pidetään yhtenä mahdollisena jalostuksesta johtuvana merkkinä, tai ainakin perinnöllisenä taipumuksena. Yliherkkyysreaktioiden osalta ei kuitenkaan ole osoitettavissa yhtä vahvaa perinnöllistä taipumusta. Kyselyssä ei eritelty yliherkkyys- ja allergisia reaktioita, mutta oireiden esiintymismuotoa kysyttiin, ja sen perusteella on mahdollista tehdä ainakin jonkin asteisia johtopäätöksiä siitä, onko kyseessä yliherkkyys- tai allerginen reaktio.
Kaaviossa esitetään kyselyn tulosten perusteella syntymävuoden mukaan jaoteltuna yliherkkyys- tai allergisten reaktioiden määrissä tapahtuvia muutoksia (syntymävuoden kohdalla laskettuna kaikki ko. vuonna tai sitä ennen syntyneet kissat, koska hajonta yksittäisen vuoden kohdalla on liian suurta). Kaaviosta on todettavissa, että rekisteröimättömillä kissoilla muutokset ovat suhteellisen tasaisia vuodesta toiseen, sen sijaan rekisteröidyillä kissoilla yliherkkyys- tai allergisten reaktioiden osuudet kaikista kissoista on kasvanut melko rajusti 2000-luvun alkupuolella syntyneillä kissoilla, ja sen jälkeen tasaantunut tai jopa kääntynyt laskuun, toivottavasti suunta jatkuu samansuuntaisena jatkossakin. Kaiken kaikkiaan rekisteröidyillä kissoilla esiintyy jonkin verran enemmän yliherkkyys- tai allergisia reaktioita ja mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä, sen sijaan vertailtaessa syntymävuosittain muutosta, erot ovat tilastollisesti melkein merkitseviä.
Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, koska mukana ovat sekä yliherkkyys- että allergiset reaktiot ja toisaalta kissalla saattaa olla sekä yliherkkyys- että allergisia reaktioita. Joten on syytä katsoa tarkemmin yliherkkyys- ja allergisten reaktioiden tietoja.
Rekisteröidyistä kissoista 18 on merkitty useampia reaktioita aiheuttavia tekijöitä. Tämä on 45% kaikista reaktion saaneista rekisteröistä kissoista. Vastaavasti rekisteröimättömistä kissoista 22 on merkitty useampia tekijöitä, 40% kaikista reaktion saaneista rekisteröimättömistä kissoista. Tässä suhteessa ero ei ole merkittävä. Sen sijaan oireissa on jonkin verran eroja. Suurin ero on siinä, että rekisteröimättömillä kissoilla oireet ovat hyvin usein vatsavaivoja - ero rekisteröityjen ja rekisteröimättömien välillä on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Allergiset reaktiot tulevat usein esille iho-oireina tai hengitysoireina, myös ruokaan liittyvät allergiat, tosin lisäksi ruoka-allergioiden oireiksi myös erilaiset ruuansulatusvaivat. Tämä kuitenkin voi viitata siihen, että erityisesti rekisteröimättömillä kissoilla reaktiot ovat yliherkkyysreaktioita. Muiden oireiden osalta eroja ei juurikaan ole - iho-oireet ovat rekisteröidyillä kissoilla yleisin oiretyyppi, 52.3% reaktion saaneista rekisteröidyistä kissoista on saanut iho-oireita, mutta myös rekisteröimättömistä kissoita 49% on saanut iho-oireita. Rekisteröimättömillä kissoilla muut oireet ovat kolmanneksi yleisin oiretyyppi 16.3% osuudella, rekisteröidyistä 12.5% on saanut muita oireita. Hengitysoireita on saanut rekisteröidyistä 15 ja rekisteröimättömistä 10.9% reaktion saaneista. Osalle kissoista on merkitty useita oiretyyppejä.
Rekisteröidyillä ja rekisteröimättömillä kissoilla syyt reaktioihin eivät poikkea merkittävästi, vaikkakin rekisteröidyillä kissoilla kyselyn tulosten mukaan esiintyy jonkin verran enemmän rokotuksista ja lääkeaineista johtuvia reaktioita - rekisteröidyistä kissoista 1.5% ja rekisteröimättömistä 0.5% on saanut rokotusreaktion ja rekisteröidyistä kissoista 2.3% ja rekisteröimättömistä 1.2% on saanut reaktion lääkeaineista. Ympäristöön liittyvät tekijät ovat olleet aiheuttajina sekä rekisteröidyillä että rekisteröimättömillä kissoilla hyvinkin samassa suhteessa, erot ovat vain 0.1% luokkaa, tosin myös reaktioita saaneiden osuudet liikkuvat alle 1% luokassa (puhdistusaineet 0.4/0.5%, pöly ja ilman suuripartikkeliset epäpuhtaudet 0.8/0.8%, muut ilman epäpuhtaudet 0.7/0.8% ja muut ympäristöön liittyvät 0.8/0.3% kaikista kissoista).
Ruuan osalta eroja on hieman enemmän, muttei mikään erikseen merkitsevässä määrin. Suurin ero on lihan kohdalla: rekisteröidyistä kissoista 3.4% ja rekisteröimättömistä kissoista 0.8% on saanut reaktioita naudanlihasta ja rekisteröidyistä kissoista 3.4% ja rekisteröimättömistä 0.3% on saanut reaktion muusta lihasta. Siipikarjanliha on ollut aiheuttajana samassa suhteessa (0.8/0.5%). Myös kalasta rekisteröidyt kissat ovat saaneet enemmän oireita - 5.3% kaikista rekisteröidyistä kissoista, 1.9% rekisteröimättömistä kissoista, muista merenelävistä reaktioita on aiheutunut rekisteröidyille 2.3% ja rekisteröimättömille kissoille 1.2%. Viljat aiheuttavat eniten ruoka-aineisiin liittyviä reaktioita, vehnä jopa 4.9/4.6% kaikista kissoista. Maissi aiheuttaa 2.7 (rekisteröidyt) / 0.5% (rekisteröimättömät) kissoista reaktioita, muut viljat 3.0 (rekisteröidyt) / 1.7% (rekisteröimättömät) kissoista reaktioita, lisäaineet 1.9/1.5% ja muu ruoka-aine 2.7/1.5%. Rekisteröidyistä kissoista tuntemattomasta syystä on saanut reaktion 6.5% ja rekisteröimättömistä 2.2%.
Rekisteröidyillä kissoilla oireet on merkitty jonkin verran useammin lisääntyneiksi (rekisteröidyistä 11% ja rekisteröimättömistä 10%) tai pysyneet ennallaan (rekisteröidyistä 30% ja rekisteröimättömistä 18%). Rekisteröimättömillä kissoilla oireet ovat vähentyneet (rekisteröidyistä 13% ja rekisteröimättömistä 30%) tai hävinneet kokonaan (rekisteröidyistä 26 ja rekisteröimättömistä 33%) selkeästi useammin.
Vaikuttaa siltä että rekisteröimättömillä kissoilla reaktiot ovat useammin yliherkkyysreaktioita, ja ylipäänsä rekisteröimättömillä kissoilla on siis esiintynyt jonkin verran vähemmän yliherkkyys- tai allergisia reaktioita, tosin erot eivät ole toistaiseksi niin suuria, että eroja voisi pitää merkittävinä muilta osin kuin vatsavaivojen osalta. Vaikka tilanne ei jalostuksen kannalta olekaan hälyttävä, koska yliherkkyys- tai allergisia reaktioiden määrä ei ole ainakaan tällä hetkellä kasvusuunnassa rekisteröidyillä kissoilla, sen verran eroa kuitenkin on, että olisi suotavaa seurata mahdollisia muutoksia.
Perinnölliset sairaudet
Perinnölliset sairaudet ovat jalostusnäkökulmasta monimuotoinen kysymys. Kasvattajat tekevät varmasti kaikkensa vähentääkseen perinnöllisiä sairauksia siltä osin kuin sairauksia pystytään testaamaan ennalta, mutta geneettisen monimuotoisuuden väheneminen aiheuttaa perinnöllisten sairauksien esilletulon todennäköisyyttä.
Kyselyssä pyrittiin selvittämään perinnöllisten sairauksien esiintymistä, mutta vastauksista on havaittavissa se ongelma, etteivät kissojen omistajat välttämättä tiedä, onko kissalla perinnöllinen sairaus. Se näkyy siinä, että suhteellisen suuri osa vastaajista ei ole osannut ottaa kantaa kysymykseen (rekisteröityjen kissojen omistajista 9% ja rekisteröimättömien kissojen omistajista 13%).
Perinnöllisten sairauksien esiintymiseen ikä vaikuttaa suhteessa ehkä vähiten mutta toki osa perinnöllisistäkin sairauksista tulee esille vasta kissan vanhetessa. Osittain perinnöllisten sairauksien esilletuloon vaikuttaa myös kissojen testaaminen jalostustarkoituksessa (osa sairauksista siis tulee esille testeillä ennen sairauden aiheuttamia oireita).
Kaavioon on laskettu kahdella tavalla tiedot perinnöllisten sairauksien osuuksista kissoilla: sekä laskemalla kaikkien kissojen lukumäärän mukaan että kaikkien niiden kissojen tietojen mukaan, jotka ovat ottaneet kantaa kysymykseen perinnöllisistä sairauksista. Jos tulokset lasketaan kaikista kissoista (eli yksi erillinen ryhmä on kissat, joiden perinnöllisistä sairauksista ei ole tietoa), kissoja, joilla ei ole todettu perinnöllistä sairautta, on suurin piirtein sama osuus. Kummallakin laskentatavalla kuitenkin perinnöllisiin sairauksiin sairastuneita on rekisteröidyistä kissoista suhteessa selkeästi suurempi osa kuin rekisteröimättömistä kissoista ja ero on tilastollisesti merkitsevä.
Koska rotukissoja saatetaan tarkistaa ennalta perinnöllisten sairauksien osalta, tarkistin kissojen tiedot perinnöllisiin sairauksiin sairastuneitten kissojen osalta, saadakseni tietoa siitä, kuinka suuri osa kissoista on erotettavissa kissoiksi, joiden tiedot perustuvat testauksiin. Tällaisia kissoja löytyi 2 rekisteröityä kissaaa (huomioiden merkintä oireettomuudesta, sairauden tyypistä tai lisätietoihin lisätty maininta testauksesta). Vaikka nämä 2 kissaa jättää pois perinnöllisistä sairauksista, silti rekisteröidyillä kissoilla perinnöllisten sairauksien osuus olisi 5.3 (6.1)%, ero siis edelleen selkeä.
Muut sairaudet
Kyselyssä kysyttiin myös sairaustietoja muiden kuin edellä mainittujen sairauksien osalta.
Kaavio on muodostettu iän mukaan kasvavana käyränä sairaustietojen osalta. Kaaviosta näkyy, että rekisteröidyillä kissoilla on todettu sairastumistapauksia jonkin verran useammin kuin rekisteröimättömillä, ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Usein sairastuneiden kissojen suhteelliset osuudet ovat hyvinkin samalla tasolla ja sairastuminen noudattaa iän suhteen samanlaista suuntaa 2 vuoden iän jälkeen, mutta 2 vuotiaat rekisteröidyt kissat ovat sairastuneet jonkin verran useammin kuin rekisteröimättömät (ero on noin 9% 2 vuoden iässä, mutta siitä eteenpäin suunta jatkuu samansuuntaisena siten, että kaiken kaikkiaan rekisteröidyistä kissoista sairastuneiden osuus on 46.2% ja rekisteröimättömien kissojen 41.9% eli ero on kaiken kaikkiaan 4.3%). Kaiken kaikkiaan erot ovat kuitenkin niin pienet, ettei voi sanoa sen enempää rekisteröityjen kuin rekisteröimättömienkään kissojen sairastelevan vertailuryhmäänsä useammin.
Pääsääntöisesti rekisteröityneet ja rekisteröimättömät kissat ovat sairastuneet samoihin sairauksiin ja samoissa suhteissa. Suurimmat erot suhteissa löytyvät virtsakivien kohdalla ja ero on myös tilastollisesti erittäin merkitsevä. Myös muihin virtsatiesairauksiin rekisteröimättömät kissat ovat sairastuneet useammin, ero on tilastollisesti melkein merkitsevä. Suun ja hampaiden sairauksia on sen sijaan todettu rekisteröidyillä kissoilla useammin, ero on tilastollisesti melkein merkitsevä. Ruokavalio ei selitä eroja, koska jakauma eri ruokintatapoihin jakautuu hyvin samalla tavalla sekä rekisteröityjen että rekisteröimättömien kissojen osalta eikä ruokavalion suhteen ole myöskään todettavissa tilastollisesti merkitseviä eroja: ruokavalio koostuu pääasiassa kuivamuonasta 13% rekisteröidyistä ja 14% rekisteröimättömättömistä kissoista, teollinen märkäruoka 7% sekä rekisteröidyistä että rekisteröimättömättömistä kissoista. Pääasiassa teollista ruokaa, mutta myös lihaa syö 43% rekisteröidyistä kissoista ja 52% rekisteröimättömistä kissoista, sekaruokinta on ruokavaliona 26% rekisteröidyistä ja 18% rekisteröimättömistä kissoista, pääasiassa lihaa syö 6% rekisteröidyistä ja 4% rekisteröimättömistä kissoista ja barffaukseen perustuva ruokavalio on 4% rekisteröidyistä ja 3% rekisteröimättömistä kissoista.
Sydänsairaudet ja munuaissairaudet ovat jonkin verran yleisempiä rekisteröidyillä kissoilla (erot eivät ole tilastollisesti merkityksellisiä) ja selittyvät osittain myös DNA-testeillä (rekisteröidyistä kissoista siis 2 kissalta oli testeillä saatu tulos sairastumisesta ja sairaustilastoissa jo yhden kissan tiedoilla on osuuksiin selvä vaikutus).
Muita eriteltyjä sairauksia on hyvin samassa suhteessa sekä rekisteröidyillä että rekisteröimättömillä kissoilla.
Yleiskunto
Kyselyssä kysyttiin terveystietoja myös yleiskuntotietojen avulla, joiden tarkoitus oli toimia ristiintarkistuksena sairaustietoihin verrattuna. Yleiskuntotietoina kyseltiin noin 50 eri vaihtoehdon avulla erilaisia mahdollisia sairauksiin viittaavia tekijöitä, yli 40 epänormaaliin tilaan viittaavaa vaihtoehtoa jaettuna 11 osakokonaisuuteen (joissa jokaisessa oli valittavana myös vaihtoehto normaali).
Myös yleiskuntotietojen perusteella voi todeta, ettei tilastollisesti merkitsevää eroa rekisteröityjen ja rekisteröimättömien kissojen terveydentilassa ole todettavissa, vaikka tulokset kallistuvat lievästi rekisteröimättömien kissojen paremman terveyden suuntaan ja vahvistavat näin muiden sairaustietojen antamaa kuvaa kissojen terveydentilasta. Yleiskuntotiedot kattavat myös mahdollisia muita kuin varsinaisia sairaudeksi miellettäviä tekijöitä, jotka voisivat seurata esimerkiksi rakenteellisista muutoksista kuten hengitykseen ja liikkumiseen liittyviä kysymyksiä tai muuten epänormaaleja tiloja, kuten kuuloon ja näkökykyyn liittyviä kysymyksiä.
Ruokavaliolla ei ole käytännössä minkäänlaista vaikutusta terveydentilaan myöskään yleiskuntotietojen perusteella, verrattaessa kuivamuonaa ja muita ruokavalioita, eroa on jonkin verran enemmän muttei senkään osalta tilastollisesti merkitsevää eroa. Joten erot rekisteröityjen ja rekisteröimättömien kissojen terveydentilan osalta eivät selity ruokavalion eroilla.
Kuolinikä
Sairastuminen parantumattomaan sairauteen ja keskimääräinen kuolinikä ovat yksi mittari, jolla voi arvioida kissojen terveyttä.
Kaavioissa on esitetty kasvavana käyränä rekisteröityjen ja rekisteröimättömien kissojen ikäjakaumatietoja sekä parantumattomaan sairauteen sairastumisen että kuoliniän osalta ja pystyviivoina kuolinikää koskevat tunnusluvut: Q1 eli ikä, jonka alapuolelle jää 25% kissoista, mediaani eli keskiluku = 50% kissoista sijoittuu sekä ala- että yläpuolelle, ja Q3 eli ikä, jonka yläpuolella on kuollut 25% kissoista. 50% siis sijoittuu Q1 ja Q3 lukujen välille. Kuoliniän keskiarvo kaikilla kissoilla on 10.5 vuotta, rekisteröidyillä 9.0 vuotta ja rekisteröimättömillä 11.2 vuotta.
Kuoliniän hajonta on suurta molemmissa ryhmissä, rekisteröimättömillä hajonta on vielä suurempaa kuin rekisteröidyillä. Kaikkien kissojen kuoliniän keskihajonta on 5.9, rekisteröidyillä kissoilla 5.4 ja rekisteröimättömillä 6.0. Rekisteröidyistä kissoista 50% on kyselyn mukaan kuollut 4.5 ja 14 vuoden välillä, keskiluku on 9.0 vuotta. Rekisteröimättömistä kissoista 50% on kuollut 4 ja 16 vuoden välissä, keskiluku on 11 vuotta. Vanhimmat rekisteröidyt kissat ovat kuolleet 19 vuoden iässä, rekisteröimättömistä vanhin kuollut on ollut 22 vuotias, mutta kyselyssä on mukana myös 22,23 ja 24 vuotiaat elossa olevat kissat. Molemmissa ryhmissä on havaittavissa kuolemantapauksien lisääntyminen iän lisääntyessä, rekisteröidyillä kissoilla tämä hyppäys sijoittuu 14 vuoden ikään ja on jyrkempi kuin rekisteröimättömillä kissoilla. Rekisteröimättömillä kissoilla ero on tasaisempi mutta myös rekisteröimättömillä kissoilla on nähtävissä muutos joka alkaa 13 vuoden iässä. Kuoliniän perusteella voi siis todeta, että vaikka kissoja kuolee kaikissa ikäluokissa, 13-14-vuoden ikää voi pitää jonkinlaisena jakajana odotettavissa olevan eliniän suhteen.
Rekisteröityjen kissojen keskimääräinen elinikä on kyselyn tulosten perusteella jonkin verran alhaisempi rekisteröimättömiin kissoihin nähden ja niiden voi olettaa kuolevan jonkin verran nuorempina kuin rekisteröimättömien kissojen (75% rekisteröidyistä kyselyyn osallistuneista kissoista on siis kuollut ennen 14 vuoden ikää, kun rekisteröimättömistä 75% on kuollut ennen 16 ikää). Kuitenkin kuolema voi ajoittua mihin ikään tahansa.
Johtopäätösten aika
ProCat-kissarekisterin kissojen terveyskyselyn tulosten perusteella on nähtävissä tilastollisesti merkitsevää eroa rekisteröityjen ja rekisteröimättömien kissojen terveyden osalta perinnöllisten sairauksien ja tilastollisesti melkein merkitsevää eroa yliherkkyys- tai allergisten reaktioiden osalta. Jalostuksella näyttää siis olevan ainakin jossain määrin vaikutusta kissojen terveyttä heikentävästi jo tällä hetkellä. Perinnöllisiä sairauksia on todettu noin 7% rekisteröidyistä kissoista (ja vaikka poistaisi tuloksista 2 testeillä todettua tapausta, silti yli 6%), rekisteröimättömistä noin 3%:lla. Rekisteröidyillä kissoilla on todettu yliherkkyys- tai allergisia reaktioita 6% enemmän rekisteröimättömiin kissoihin nähden (kaikista rekisteröidyistä kissoista on 17.3% ja rekisteröimättömistä kissoista 11.4% on saanut yliherkkyys- tai allergisen reaktion), ja lisäksi oireet viittaavat useammin allergisiin reaktioihin kuin yliherkkyysreaktioihin ja rekisteröidyillä kissoilla reaktioiden määrä on ollut 2000-luvun alkupuolella syntyneillä kissoilla selkeässä nousussa, toisin kuin rekisteröimättömillä kissoilla, joilla reaktioiden määrä on pysynyt varsin tasaisena. Rekisteröityjen kissojen odotettavissa oleva elinikä jää myös alhaisemmaksi kuin rekisteröimättömien kissojen.
Kyselyn tulokset eivät riitä vielä kaikilta osin antamaan selkeää kuvaa kissojen terveyden tilasta jalostuksen suhteen (vain perinnöllisten sairauksien osalta tulos oli tilastollisesti merkitsevä) - joten lisää tietoja kissoista olisi tarpeen saada. Vastausten määrä antaisi entistä luotettavammin tiedon siitä, ettei eroja rekisteröityjen ja rekisteröimättömien kissojen terveydentilassa ole havaittavissa merkittävässä määrin. Kissojen terveyteen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota viime aikoina, ja se toivottavasti tuottaa tulosta tulevaisuudessa, mutta tietoa terveydentilasta tarvitaan jatkossakin kertomaan mahdollisista muutoksista suuntaan tai toiseen. Kyselyyn voi vastata jatkossakin, ja tuloksia tarkistetaan aika-ajoin - joten kyselyn avulla on mahdollista seurata muutoksia terveydentilassa.