Kissoillakin on tuhansia ja taas tuhansia geenejä, jotka vaikuttavat kissan ominaisuuksiin, joista vain pieni osa on tunnettuja tällä hetkellä. Parhaiten tunnetaan ulkoisiin ominaisuuksiin, kuten väriin ja karvan laatuun vaikuttavat geenit, joiden periytyminen on myös yksinkertaista, eli tapahtuvat Mendelin sääntöjen mukaan. Mutta myös väreihin ja muihin ominaisuuksiin vaikuttaa näiden tunnettujen geenien lisäksi muita geenejä, joiden periytyvyydestä ja vaikutuksista ei ole tietoa, esimerkiksi värin syvyys tai vaikkapa se, kuinka paljon valkoista kissalla on, on tuntematonta.
Oheiseen listaan on kerätty ne geenit ja niille määritelty kirjain, joiden olemassaolo ja vaikutukset kissan ominaisuuksiin on selvitetty tai joiden olemassaolosta on vahvoja viitteitä.
Väritykseen vaikuttavat geenit:
| Hallitseva / dominoiva tekijä | Resessiiviset tekijät | ||||
| Merkki | Nimi (lokus) | Luonne | Merkki | Luonne | |
| B | Musta/ruskea | Musta pigmentti | b | ruskea - tumman ruskea (suklaa tai pähkinä) pigmentti, hallitsevampi kuin kaneligeeni | |
| b1 | kaneli - punertava suklaa | ||||
| Bm | Black (agouti)/dilute modifier (mustan muuntaja) | Muuntaa mustan amberiksi, sinisen vaaleaksi amberiksi | bm | non-dilute modifier - Ei vaikuta mustaan/siniseen | |
| C | Colour restriction - värin esto | maksimimäärä pigmenttiä | cb | burma - tumma sepianruskea pigmentti | |
| cs | siamilainen - vaalea sepianruskea pigmentti; tummat naamioinnit; siniset iirikset | ||||
| ca | sinisilmäinen albino - valkoinen turkki; vaaleansiniset silmät | ||||
| c | albiino - valkoinen turkki; pigmentittömät punaiset iirikset | ||||
| D | Colour density - värin tiheys | normaali pigmentointi | d | diluutio - vaalentunut pigmentti (esim. mustasta siniseksi) | |
| Dm | Dilute modifier - vaalennoksen muuttaja | karamellisoitu vaalennosväri, ei vaikutusta normaaliin pigmentointiin / tiheään väriin (D) | dm | non-dilute modifier - ei vaikutusta vaalentuneeseen pigmenttiin | |
| I | Inhibitor - hopea | estää pigmentaation osassa karvoja (hopearyhmä) | i | normaali pigmentaatio - täysin kehittynyt pigmentaatio | |
| Dg (epävirallinen symboli) | Dominoiva Golden (myöhäinen värimuutos) | Ei ole vielä tiedossa, onko kissoilla, joilla golden-värimuutos tulee myöhään, dominoiva vai resessiivinen geeni) | dg | ||
| Wb | Wide Band | Tipped (homotsygoottina) / Shaded (heterotsygoottina), yhdistettynä I-geeniin | wb | Tabby | |
| O | Sukupuoleen sidottu punainen | koko pigmentti muuntunut keltainen / punainen, tämä geeni on sidottu sukupuolikromosomi X:ään | o | normaali pigmentaatio (ei punaista) | |
| W | dominoiva valkoinen | valkoinen turkki; siniset, keltaiset tai eriväriset (odd-eye) silmät; Tämä geeni peittää kaikki muut värigeenit | w | kaikkia muita värejä paitsi valkoista (yksivärisillä) | |
Kuviointiin vaikuttavat geenit:
| Merkki | Nimi (lokus) | Luonne | Merkki | Luonne |
| A | Agouti | Agoutitabbyn pohjaväri: karvat raidoittuneet keltainen / oranssi | a | non-agouti - Karvat eivät ole raidalliset: yksivärisyys (vaikuttaa vain mustaan/ruskeaa) |
| S | piepald | valkolaikkuisuus tai täpläisyys (valkoisen määrään vaikuttavat muut tekijät) | s | ei valkolaikkuisuutta |
| Sp | täplikkyys (spotting) | raidoitus katkeilee ja pyöristynyt. Vaikuttaa sekä tiikeri että klassiseen tabbykuvioon, mutta jää ticked tabby-geenin vaikutuksen taakse | sp | non-spotted - ei vaikutusta tabbykuvioon |
| Ta | Toissijainen (ticked) tabby | Ticked (Abessiinialais-tyyppinen) tabby, (karvat raidoittuneet mutta turkki vaikuttaa yksiväriseltä) | ta | non-ticked - Ei vaikutusta agoutiin. Tiikeri tai klassinen tabby riippuen siitä, mikä on ensisijainen tabby geeni ja agouti-geenistä (A) |
| Mc | Ensisijainen tabby lokus, tiikerikuviointi | Tiikeriraidoitus (raitakuvioinnit vaativat agoutigeenin A mukanaolon tullakseen esiin ilmiasussa). Tiikerikuvio tulee esille vain kun ei-ticked (ta/ta) ja ei-täplikäs (sp/sp) alleelit ovat esillä | mc | klassinen tabby-kuviointi, tulee esille vain kun ei-ticked (ta/ta) ja ei-täplikäs (sp/sp) alleelit ovat esillä |
Karvan laatuun / pituuteen vaikuttavat geenit:
| Hallitseva / dominoiva tekijä | Resessiiviset tekijät | ||||
| Merkki | Nimi (lokus) | Luonne | Merkki | Luonne | |
| Hr | Kanadalainen sphynx | Normaalitiheyksinen täysi turkki | hr | täydellinen tai melkein täydellinen karvoituksen puute kehossa (kanadalainen sphynx) | |
| Hp | Venäläinen karvaton kissa | karvaton kissa | hp | normaali karva | |
| L | Lyhytkarvaisuus | normaali turkinpituus - lyhyet karvat | l | pitkäkarvainen - karvat pidemmät kuin tavallisesti (pituuteen vaikuttavat muut tekijät) | |
| Ls (epävirallinen symboli) | Resessiivinen lyhytkarvatekijä | Pitkä karva | ls | Lyhyt karva | |
| Lp | Laperm | laineikas tai kihartunut turkki | lp | suorakarvainen - ei vaikutusta kiharuuteen | |
| R | Cornish rex | normaali turkki - suorat karvat, normaali pituus ja laatu | r | Karvat lyhyemmät kuin normaalisti, kiharat, ei peitinkarvoja (cornish rex) | |
| Re | Devon rex | normaali turkki - suorat karvat, normaali pituus | re | Karvat lyhyemmät kuin normaalisti; kiharat (devon rex) | |
| Ro | Oregon rex | Normaali turkki - suorat karvat, normaali pituus ja laatu | ro | karvat lyhyemmät kuin normaalisti; kiharat, ei peitinkarvoja (oregon rex) | |
| Se | Selkirk rex | karvat pehmeät ja laineikkaat, lyhyemmät ja ohueammat kuin normaalisti (selkirk rex) | se | suorakarvainen turkki - ei vaikutusta kiharuuteen | |
| Wh | karkeakarvainen (wire hair) | karvat täysin kihartuneet ja tuntuvat karkeilta koskettaa (wire hair) | wh | normaali turkki - suorat karvat, normaali laatu | |
Korviin vaikuttavat geenit:
| Hallitseva / dominoiva tekijä | Resessiiviset tekijät | ||||
| Merkki | Nimi (lokus) | Luonne | Merkki | Luonne | |
| Cu | American curl | korvalehden kärki kääntyy taaksepäin (American curl). | cu | normaalit pystyt korvat | |
| Fd | Scottish fold - luppakorvat | kärjestä taipuneet korvat; vahingollinen silloin kun esiintyy homotsygoottina (Scottish fold) | fd | normaalit pystyt korvat | |
Muut:
| Hallitseva / dominoiva tekijä | Resessiiviset tekijät | ||||
| Merkki | Nimi (lokus) | Luonne | Merkki | Luonne | |
| Jp | Japanin bobtail | häntä lyhyt, kihartunut | jp | normaali, pitkä häntä | |
| M | Manx | häntä lyhyempi tai puuttuu kokonaan; letaali (tappava) homotsygoottina (huom. suomalaisten manxien osalta lienee kyseessä eri geenin vaikutus) | m | normaali, pitkä häntä | |
| Mk | Munchkin | lyhyet jalat | mk | normaalipituiset jalat | |
| Pd | polydactylismi | ylimääräisiä varpaita; erikoisesti etujaloissa (määrä vaihtelee) | pd | normaali määrä varpaita | |
| Sh | Split foot (saksijalka) | "hummerikynsi", epänormaali määrä varpaita | sh | normaali määrä varpaita | |
| Oj (epävirallinen symboli) | Ojos Azules (sinisilmäisyys) | Siniset silmät, white splashed extremities | oj | muu silmien väri | |
Kissojen veriryhmät:
Kissoilla on tutkimuksin todettu olevan neljää eri verityyppiä, jotka ovat seuraavat:
| Genotyyppi | Fenotyyppi |
| AA | A |
| Ab | A |
| bb | B |
| AB | AB (harvinainen, ja osittain epäillään testivirheeksi tms.) |
Periytyminen on Mendelin sääntöjen mukaista. Dominoiva ominaisuus (A) peittää piilevän ominaisuuden (b).
Ongelmia eri veriryhmät aiheuttavat lähinnä verensiirtojen yhteydessä ja kun B-veriryhmään kuuluvalla naaraalla teettää pennut A-veriryhmään kuuluvalla uroksella. Pennut, joiden veriryhmä on A, saavat emon maidosta vasta-ainetekijän A-veriryhmää vastaan. Tämä aiheuttaa pennuille Neonataali isoerytrolyysiin, toisin sanoen pentujen veren punasolut alkavat hajota.
NI aiheuttaa pentujen kuoleman, mutta tämä voidaan välttää keinoruokkimalla pentuja ensimmäisen vuorokauden (16 tunnin) ajan. Tämän jälkeen pennut ovat vastustuskykyisiä emonmaitoon erittyvälle vasta-aineelle. Pentujen veriryhmä voidaan myös määrittää istukasta, jolloin B-veriryhmän pennut voidaan siirtää emolle heti kun veriryhmä on saatu selville. Huomioitavaa tosin on, että pennut saavat juuri ensimmäisen vuorokauden aikana emon ternimaidosta suurimman osan tarttuvien tautien vasta-aineista, siten pennut, jotka on erotettu emostaan, ovat vastustuskyvyltään heikompia ja siten niiden pentuvaiheen rokotusohjelmaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
B-veriryhmää tavataan kaikilla kissaroduilla, joten kaikki siitokseen käytettävien kissojen veriryhmät kannattaa testauttaa ennen siitokseen käyttämistä. Tärkeintä on tietenkin selvittää emon veriryhmä, mutta myös uroksen veriryhmän määrittäminen antaa osviittaa siitä kuinka todennäköistä on B-veriryhmän esiintyminen suvuissa ja tietenkin B-veriryhmän naaraalle valittu B-veriryhmän uros (jos sellainen on löydettävissä ja on käyttökelpoinen yksilö) helpottaa kissanpentujen elämän alkutaivalta, koska pennut ovat silloin varmasti B-veriryhmää ja näin ollen niitä ei tarvitse erottaa emostaan syntymän jälkeen.
B-veriryhmä ei ole sairaus, vaan siinä on aivan sama ominaisuus kuin ihmisten Rhesus-tekijällä. Veriryhmä on vain yksi kissan ominaisuuksista.
Lähteet
Messybeast.com - Cat resource archive - Gene loci in cats
Roy Robinson - Genetics for Cat Breeders (3rd Edition)
©Tarja Laakso 2007