Tutkimuksessa, joka on esitelty Genomics-julkaisussa, volume 91, Issue 1, 2008, kerättiin geneettistä tietoa 1100 kissasta; 17 satunnaisesti lisääntynyttä populaatiota 5 eri maanosasta ja 22 rotua. Tämä lyhennelmä on käännetty ko. julkaisusta (The ascent of cat breeds: Genetic evaluation of breeds and worldwide random-bred populations).
Tutkimuksessa vahvistui käsitys Välimeren alueesta todennäköisimpänä kesyyntymisalueena. Geneettinen monimuotoisuus on säilynyt leveänä maapallon ympäri, mutta materiaalista erottuu 4 geneettistä klusteria: Välimeren alue, Eurooppa/Amerikka, Aasia ja Afrikka. Aasian kissat vaikuttavat erottuneen aikaisessa vaiheessa ja levittäytyneen suhteellisen erillisenä. Useimmat rodut ovat muodostuneet alkuperäisen alueen mukaan, mutta persialainen ja japanin bobtail on enemmän linjassa Eurooppalaisen kuin Välimeren tai Aasialaisen klusterin kanssa. Kolme uutta rotua eivät eroa alueen taustasta. Rotujalostukseen liittyy geneettisen monimuotoisuuden vähenemistä, mutta tämä ei korreloi rodun suosiota tai ikää.
Kesykissa (Felis catus) on levittäytynyt kaikkialle maapallon asutuille alueille. Arkeologisten todisteiden perusteella on pystytty osoittamaan, että kissa on kesyyntynyt Lähi-Idässä noin 9000 - 10 000 vuotta sitten, mutta kesyyntyminen on alkanut luultavasti tuhansia vuosia aikaisemmin aikana, jolloin ihmiset ovat siirtyneet maatalousmuotoiseen elämäntapaan. Ihmisen ja kissan suhde on ollut hyödyllinen viljelykasveja tuhoavien jyrsijöiden valvonnassa. Vaikka kissoista lopulta on tullut lemmikkejä, kissa ei ole täysin kesytetty perinteisessä merkityksessä. Nykykissat ovat säilyttäneet omatoimisuuden tarvittaessa ja säilyttäneet metsästystaitonsa vaikka saavat tarjottua ruokaa ja käyttäytyminen vaihtelee kesyttämättömästä erityisen ihmisystävälliseen lemmikkkiin.
Kissa on levinnyt lähes kaikkialle "vanhaan maailmaan", luultavasti muinaisten kauppareittien välityksellä. Nopeasta leviämisestä huolimatta kissat ovat pysyneet hämmästyttävän samankaltaisina esivanhempiinsa (Felis silvestris -heimoon) nähden sekä ulkoasultaan että toiminnoiltaan. Geenivirta luonnonvaraisten ja kesyjen kissojen välillä ja nykykissojen ja niiden luonnonvaraisten alalajien välillä ei ole vaikuttanut negatiivisesti niiden rooliin pienten eläinten saalistajina ihmisten hallitsemissa ekosysteemeissä, vaan ne ovat olleet hyödyllisiä kyläyhteisöissä tuholaisten ja niihin liittyvien zoonoosien kontrolloimisessa. Siksi tarpeita muuttaa kissa sopivammiksi ihmisten tarpeisiin on vähemmän kuin muilla kesytetyillä lajeilla. Tästä huolimatta tiettyjä kissoja on valittu keinotekoisesti eri puolilla maailmaa, usein esteettisten piirteiden perusteella, kuten turkin värin, kuvion jne. perusteellä selkeämmin kuin muodon tai toiminnan perusteella. Kissoja ei ole valittu vartioinnin tai metsästyksen takia, vaan selvästi armon tai kauneuden perusteella.
Pieni osa kesykissoista on käynyt läpi intensiivisen keinotekoisen valinnan rotukissoiksi, joita on kasvatettu puhtaasti esteettisten piirteiden takia. 41 CFA:n tunnustamista roduista 16 on luonnollisia rotuja, joiden uskotaan olevan alueellisista muunnoksista lähtöisin. Loput rodut on kehitetty viimeisen 50 vuoden aikana yksittäisistä luonnollisten rotujen geenimuunnoksista. Tämä on jyrkästi erilainen useimpiin muihin kesytettyihin eläinlajeihin nähden, joita on muodostettu vuosituhansien aikana monimutkaisten käyttäytymis-, suorituskyky- tai tuotanto-ominaisuuksien yhteisvaikutuksen perusteella.
Viimeaikaisten tutkimusten perusteella arvioidaan kesykissan olevan yksittäisen kesyttämistapahtuman seurausta Lähi-idässä, mutta kissan kuvioinnin leviämistä kesyttämistapahtuman jälkeen ei ole tutkittu, joten tutkimuksessa lähdettiin kolmesta tavoitteesta: jäljittää matka antiikin maailmasta Amerikkaan, mitata geneettistä monimuotoisuuden muutoksia alkuperästä nykypäivään ja toisaalta mitata mahdollista monimuotoisuuden vähenemistä vanhojen ja uudempien rotujen osalta. Tutkimuksessa käytettiin hyvin polymorfisia mikrosatelliittimarkkereita määrittämään kissarotujen ja maantietellisen alkuperän geneettisiä suhteita, ja sisäsiitoksen vaikutusta geneettisen monimuotoisuuden vähenemiseen.
Taulukko: Rotukissojen, vapaasti lisääntyneiden ja villikissojen geneettinen variaatio (ryhmittäin järjestyksessä alhaisemmasta heterotsygotian asteesta suurimpaan). COE suhde = keskimääräinen yksilön sisäsiitoskerroin suhteessa alapopulaatioon, heterotsygotia = havainnoitu heterotsygotia. Klusterit: Eur = Eurooppalainen, Aas = Aasialainen, Välim = Välimerellinen, Afr = Afrikkalainen, sulkeissa mahdollinen toinen klusteri joka mainittu teksteissä
| Rotu | Klusteri (yli 50%) |
Lkm | COE suhde | Hetero- tsygotia |
Alleeli- rikkaus (ka) |
Alleelit / lokus | |
| Ka | Vaihteluväli | ||||||
| Singapura | Aas | 24 | 0.12 | 0.34 | 1.98 | 2.82 | 1 - 5 |
| Burma | Aas | 25 | 0.22 | 0.40 | 2.51 | 4.44 | 1 - 9 |
| Sokoke | Afr | 14 | 0.07 | 0.41 | 2.14 | 2.82 | 1 - 6 |
| Pyhä birma | Aas | 28 | 0.10 | 0.43 | 2.31 | 3.82 | 1 - 6 |
| Abessiinialainen | Eur (Aas) | 40 | 0.13 | 0.45 | 2.44 | 4.29 | 2 - 7 |
| Venäjänsininen | Eur | 25 | 0.09 | 0.46 | 2.40 | 3.79 | 2 - 6 |
| Siamilainen | Aas | 32 | 0.10 | 0.47 | 2.47 | 4.06 | 1 - 8 |
| Egyptin mau | Välim | 19 | 0.23 | 0.49 | 2.86 | 4.56 | 2 - 7 |
| Turkkilainen van | Välim | 21 | 0.18 | 0.49 | 2.71 | 4.62 | 1 - 8 |
| Persialainen | Eur | 33 | 0.19 | 0.51 | 2.90 | 5.68 | 3 - 9 |
| Exotic | Eur | 40 | 0.12 | 0.55 | 2.96 | 5.91 | 2 - 10 |
| Brittiläinen lyhytkarva | Eur | 28 | 0.11 | 0.56 | 2.96 | 5.82 | 2 - 9 |
| Korat | Aas | 39 | 0.02 | 0.56 | 2.62 | 4.44 | 1 - 8 |
| Turkkilainen angora | Välim | 14 | 0.15 | 0.56 | 3.08 | 5.21 | 2 - 10 |
| Amerikkalainen lyhytkarva | Eur | 13 | 0.09 | 0.57 | 2.90 | 4.59 | 2 - 7 |
| Kartusiaani | Eur | 30 | 0.08 | 0.57 | 2.81 | 4.62 | 1 - 8 |
| Maine coon | Eur | 31 | 0.13 | 0.58 | 3.08 | 6.00 | 2 - 11 |
| Sfinx | Eur | 27 | 0.10 | 0.58 | 3.00 | 5.59 | 1 - 9 |
| Japanin bobtail | Aas (Eur) | 32 | 0.12 | 0.60 | 3.14 | 5.97 | 3 - 12 |
| Norjalainen metsäkissa | Eur | 10 | 0.13 | 0.70 | 3.29 | 4.82 | 2 - 11 |
| Siperiankissa | Eur | 19 | 0.05 | 0.69 | 3.45 | 6.65 | 3 - 12 |
| Rodut ka (vaihteluväli) | 25 (555) | 0.12 (0.02 - 0.23) | 0.51 (0.34 - 0.69) | 2.74 (1.98 - 3.45) | 4.71 (2.82 - 6.65) | 1 - 12 | |
| Vapaasti lisääntyneet | Klusteri (yli 50%) |
Lkm | COE suhde | Hetero- tsygotia |
Alleeli- rikkaus (ka) |
Alleelit / lokus | |
| Ka | Vaihteluväli | ||||||
| Kenia | Afr | 33 | 0.13 | 0.59 | 3.17 | 5.46 | 2 - 11 |
| Suomi | Eur | 32 | 0.08 | 0.61 | 3.22 | 7.00 | 2 - 13 |
| New York | Eur | 35 | 0.12 | 0.62 | 3.36 | 7.60 | 3 - 14 |
| Saksa | Eur | 45 | 0.14 | 0.62 | 3.41 | 8.39 | 2 - 15 |
| Korea | Aas | 40 | 0.06 | 0.62 | 3.16 | 7.37 | 3 - 16 |
| Havaiji | Eur | 54 | 0.10 | 0.63 | 3.32 | 7.87 | 3 - 13 |
| Vietnam | Aas | 20 | 0.08 | 0.63 | 3.27 | 6.42 | 2 - 12 |
| Henan (Kiina) | Aas | 20 | 0.05 | 0.63 | 3.16 | 6.32 | 3 - 12 |
| Singapore | Aas (Eur) | 29 | 0.10 | 0.65 | 3.47 | 7.68 | 3 - 14 |
| Brasilia | Eur | 26 | 0.08 | 0.66 | 3.40 | 6.82 | 2 - 13 |
| Texas | Eur | 30 | 0.10 | 0.66 | 3.50 | 7.18 | 3 - 12 |
| Italia | Välim (Eur) | 47 | 0.10 | 0.67 | 3.56 | 7.80 | 3 - 14 |
| Turkki | Välim | 70 | 0.11 | 0.68 | 3.70 | 10.39 | 6 - 18 |
| Egypti | Välm | 27 | 0.11 | 0.68 | 3.67 | 8.26 | 4 - 17 |
| Tunisia | Välim | 17 | 0.04 | 0.68 | 3.38 | 6.45 | 2 - 12 |
| Israel | Välim | 47 | 0.10 | 0.70 | 3.71 | 8.97 | 5 - 16 |
| Sri Lanka | Aas (Eur) | 24 | 0.07 | 0.70 | 3.56 | 7.26 | 3 - 14 |
| Vapaasti lisääntyneet ka (vaihteluväli) | 35 (596) | 0.09 (0.04 - 0.14) | 0.65 (0.59 - 0.70) | 3.41 (3.16 - 3.71) | 7.48 (5.46 - 10.39) | 2 - 18 | |
| Villikissat | Lkm | COE suhde | Hetero- tsygotia |
Alleeli- rikkaus (ka) |
Alleelit / lokus | |
| Ka | Vaihteluväli | |||||
| Felis silvestris silvestris | 10 | 0.47 | 0.43 | 3.70 | 5.24 | 3 - 11 |
| Felis silvestris caffra | 10 | 0.30 | 0.57 | 3.98 | 6.55 | 2 - 10 |
| Felis silvestris tristami | 5 | 0.11 | 0.60 | 2.41 | 2.60 | 1 - 4 |
| Villikissat ka (vaihteluväli) | 8 (25) | 0.29 (0.11 - 0.49) | 0.53 (0.43 - 0.60) | 3.36 (2.41 - 3.98) | 4.80 (2.60 - 6.55) | 1 - 11 |
Huomiot geneettisestä monimuotoisuudesta
Kesykissat (vapaasti lisääntyneet)
Amerikkalaisten kissojen tausta ei eroa eurooppalaisesta taustasta. Suurin geneettinen monimuotoisuus löydettiin Välimeren kissoilta (500 alleelia kaikista markkereista), aasialaiskissoilla vähiten (418 alleelia kaikista markkereista). Välimeren kissoilta löytyi myös 41 omaa alleelia, verrattuna aasialaiskissoilta löytyneisiin 14 omaan alleeliin.
Rotukissat
Roduista 4 paria ei pystytty erottamaan toisistaan: singapura ja burma, havana brown ja siamilainen, korat ja birma, persialainen ja exotic. Nämä voidaan kuitenkin erottaa muista roduista. Maantieteellisesti lähekkäiset rodut, turkkilainen angora ja turkkilainen van, erosivat toisistaan geneettisesti. 5 rodulla (brittiläinen lyhytkarva, exotic, persialainen, norjalainen metsäkissa ja siperiankissa) oli viitteitä toisiinsa (osoittaen viitteitä useisiin linjoihin).
Rotukissojen geneettinen rakenne oli pääsääntöisesti linjassa samojen alueiden vapaasti lisääntyneiden kissojen kanssa. Poikkeuksena tästä abessiinialainen ja japanin bobtail, joilla oli viitteitä sekä aasialaisiin että eurooppalaisiin rotuihin. Persialaista ja siamilaista on käytetty monien muiden rotujen kehityksessä. Itämaiset kissat eroavat pääsääntöisesti vain yhden geenin osalta toisistaan (kuten karvan pituus, kuvio tai väri), myös Havana brown kuuluu geneettisesti tähän samaan ryhmään vaikka sitä USAssa pidetään eri rotuna. Itämaiset rodut olivat vahvasti yhdistettävissä Vietnamin, Kiinan, Korean ja Singaporen vapaasti lisääntyneisiin kissoihin, turkkilainen van Turkin, Israelin ja Egyptin kissoihin ja sokoke yhdistettävissä Kenian kissoihin. Kuitenkaan persialaista ei voi yhdistää nimensä mukaiseen alueeseen (Lähi-itään), vaan euroopan vapaasti lisääntyneisiin kissoihin. Myöskään Japanin bobtailin geneettinen rakenne ei viittaa Japaniin. Egyptin mau näyttää myös hävittäneen yhteyden historialliseen taustaansa, eurooppalaisten piirteiden kautta.
Jalostuksen vaikutuksesta ja yhteenvedoista tutkimuksesta saadusta tiedosta
Tutkimus vahvistaa että Välimeren alue on todennäköisin kesyyntymisalue. Aasian klusteri oli geneettisesti yksilöllinen, joka osoittaa että aasialaiskissat ovat eristäytyneet varhaisessa vaiheessa. Geneettinen monimuotoisuus on säilynyt hämmästyttävän leveänä eri puolilla maapalloa.
Rotukissojen geneettinen monimuotoisuus oli kaiken kaikkiaan vähäisempi kuin vapaasti lisääntyneiden kissojen, keskimääräinen heterotsygotia vapaasti lisääntyneillä kissoilla oli 0.65 +/-0.03, rotukissoilla vastaavasti 0.51 +/-0.09. Tutkimuksen perusteella voi kasvattajille antaa varoituksen siitä, että jalostuksessa täytyy edetä hitaasti ja pyrkiä ylläpitämään laajaa geneettistä pohjaa. Nykykissoilla on tunnistettu yli 20 haitallista geneettistä häiriötä, ja kaikki nämä puhdasrotuisilla kissoilla. Geneettisen taustan tietoja voidaan hyödyntää kehittämään tehokkaampia rotujen hoitosuunnitelmia.
Suhteellinen geneettinen terveys kissaroduittain
STR (Short tandem repeat markers) ja SNP (Single nucleotiede polymorphisms) tiedoista lasketun geneettisen variaation, mitatun heterotsygoottisuuden, geneettisistä markkereista alleelien määrän ja Wrightin menetelmällä laskettujen sisäsiitoskertoimien perusteella määriteltiin "Yleinen geneettinen terveys" - näiden perusteella eräässä tutkimuksessa on järjestetty rodut paremmuusjärjestykseen heikoimmasta parhaimpaan geneettisen terveyden mukaan (huom! järjestys ei ole riippuvainan kasvatuksesta, rotujen suosiosta tai iästä, vaan rotujen geneettisestä taustasta. Lista käsittää useampia rotuja kuin edellä kuvattu tutkimus ja osittain myös järjestys on erilainen):
Sokoke - Burma - Singapura - Venäjänsininen - Pyhä birma - havana brown - Korat - Siamilainen - Ocicat - Egyptin mau - Abessinialainen - Kartusiaani - Japanin bobtail - Cornish rex - Brittiläinen lyhytkarva - Exotic - Persialainen - Turkkilainen van - Sfinx - Scottish fold - Amerikkalainen lyhytkarva - Bengali - Australian mist - Maine coon - Turkkilainen angora - Ragdoll - Siperiankissa - Norjalainen metsäkissa - Manx
Huom! Lista ei kuvaa rotujen todellista terveyttä, mutta kertoo ehkä kasvattajille siitä, onko oman rodun suhteen kiinnitettävä erityistä huomiota geneettisen monimuotoisuuden vaalimiseen - lista on lisätty vertailuksi tässä artikkelissa kuvattuun toiseen tutkimukseen nähden ja toisaalta listalla on hieman laajempi rotuvalikoima. Valitettavasti artikkelissa oli vain kaavio, ei tarkkoja vertailulukuja numeroina.
Kissarotujen geneettinen lähekkäisyys
Lista 38 kissarodusta geneettisen samankaltaisuuden perusteella järjestettynä (haarojen määrä ja väliin lisätyt viivat kertovat eri linjoista, mutta järjestys kuvaa läheisyyttä toisiinsa nähden):
Ulkosiittoinen kesykissa (2)
Maine coon (3)
Norjalainen metsäkissa (3)
-----
Manx (3)
Selkirk rex (6)
Scottish fold (7)
Himalaya (8)
Persialainen (9)
Exotic (9)
Kartusiaani (6)
Brittiläinen lyhytkarva (6)
Amerikkalainen lyhytkarva (5)
Amerikkalainen wirehair (5)
-----
Egyptin mau (3)
Bobtail (4)
Turkkilainen van (6)
Venäjänsininen (7)
Turkkilainen angora (7)
-----
Abessinialainen (8)
Somali (8)
Sfinx (8)
Devon rex (8)
-----
Cornish rex (8)
Ragdoll (9)
American curl (9)
-----
Ocicat (8)
Bengali (8)
-----
Singapura (9)
Tonkineesi (11)
Burma (11)
Bombay (10)
-----
Pyhä birma (9)
Korat (10)
Havana Brown (11)
Itämainen lyhytkarva (13)
Siamilainen (14)
Colorpoint lyhytkarva (14)
Javaneesi (13)
Balineesi (13)
Lähteet:
The ascent of cat breeds: Genetic evaluation of breeds and worldwide random-bred populations
A Short Natural History of the Cat and Its Relationship with Humans
State of cat genomics